Bioeconomy business tips — from research to business (Q3749956)
Jump to navigation
Jump to search
Project Q3749956 in France
| Language | Label | Description | Also known as |
|---|---|---|---|
| English | Bioeconomy business tips — from research to business |
Project Q3749956 in France |
Statements
98,174 Euro
0 references
140,250.0 Euro
0 references
70.0 percent
0 references
1 August 2016
0 references
31 December 2017
0 references
Kokkolanseudun Kehitys Oy
0 references
63°50'10.28"N, 23°7'34.46"E
0 references
67100
0 references
Hankkeen tavoitteena on luoda liiketoimintamalleja ja rakentaa konsortio, joka voi jalostaa biomassasta uusia vientituotteita; katalyyttejä ja kemikaalejaLiiketoimintakärkenä hankkeessa on epäorgaanisen kemianteollisuuden ja biotalouden rajapintaHankkeen taustalla on seuraavat faktat: Keski-Pohjanmaalla metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja myös harvennushakkuita voidaan lisätä. Kalajokilaakson, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson sekä Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla on saha- ja rakennus- sekä puusepänteollisuutta, joka tuottaa lähes 500.000 m3/v haketta ja purua. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park KIP (www.KIP.fi). Kokkola Industrial Parkin (KIP) alueen yritykset, yhteensä 70, ovat investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa. Suurteollisuusalue työllistää 2 200 ihmistä, työpaikkalisäys vuodesta 2010 on ollut 10 prosenttia eli 200 uutta työpaikkaa. Alueen yritysten liikevaihto oli vuonna 2014 lähes 1,2 miljardia euroa. Viennin vuotuinen arvo nousi 1,1 miljardiin euroon, mikä oli 5,3 prosenttia Suomen kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Tiedot käyvät ilmi Kokkolanseudun Kehitys Oy:n KOSEKin tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suurteollisuusalueen vaikuttavuutta.Kokkolan suurteollisuusalue on jo nykyisellään toimiva teollinen symbioosi, joka tarjoaa hyvän rajapinnan integroida biojalostuksen liiketoimintaa osaksi kemian klusteria. Pitkän aikavälin tavoitteemme on:•Lisätä alueellisen puualan ja paikallisen teollisuuden synergioita yhdistämällä biojalostus osaksi kemian klusteria ja sitä kautta lisätä kestävää kemikaalituotantoa ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista polttoaineista•Uusien biopohjaisten kemikaalien ja kemiantuotteiden kehittäminen ja valmistaminen•Materiaalitehokkuuden parantaminen käyttämällä hiilidioksidia raaka-aineena hiilen aktivoinnissaBiotalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit –rahoituksen tuella on tarkoitus rakentaa arvoketjut ja koota yritykset klusterin rakenmiseksi. Aiheesta pisimmälle tehty selvitys on vuosina 2014-2015 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen soveltavan kemian tutkimusryhmän (Oulun ja Jyväskylän yliopistot) ja VTT:n tekemä Prechem-selvitys, jonka rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen mukaan Kokkolan suurteollisuusalueella käytettävää raskasta polttoöljyä voidaan korvata kaasutuksen kautta tuotettavalla energialla, ja siten vähentää riippuvuutta fossiilisesta polttoaineesta. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi puuta, jonka vuotuinen kasvu Keski-Pohjanmaalla ylittää puunkäytön 300 000 m3:llä. Lisäksi tehdasalueen jätelämpö soveltuu tarvittaessa biomassan kuivaukseen. Tehdasalueella tuotettavia epäorgaanisia kemikaaleja (mm. koboltti- ja sinkkiyhdisteet,) ja sivutuotteita voidaan käyttää sorbenttina kaasun puhdistuksessa ja katalyyttien regeneroinnissa sekä uusien tuotteiden valmistukseen (kuva 1). Uusista tuotteista mainittakoon mm FT-synteesin lopputuotteet kuten olefiinit ja FT-diesel sekä niiden valmistukseen soveltuvat koboltti- ja rautaprekursorit. Kaasutuksen jäännöshiili voidaan myös muokata uusiksi tuotteiksi, helpoimmin aktivoimalla siitä veden- ja kaasunpuhdistukseen soveltuvaa aktiivihiiltä. Aktiivihiilellä on Suomessa laajat ja tunnetut markkinat, ja sitä ei valmisteta Suomessa. Hiilijäännöstä voidaan muokata myös korkeamman lisäarvon käyttökohteisiin, kuten anodihiileksi litiumioniakkuihin ja katalyyttitukiaineeksi. Biojalostamon integrointi osaksi kemian klusteria (lähde: Prechem – hankkeen esiselvitysraportti).Ekosysteemin keskeiset toimijatEkosysteemin kehittäjätaho on vuonna 2006 perustettu Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys ry (KIP ry). Sen jäsenenä on 18 teollista yritystä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää alueella toimivien yritysten välistä yhteistyötä sekä luoda synergiaa ja sitä kautta tehokkuutta. Toiminta edesauttaa myös alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan käynnistämistä. KIP ry on aktiivisesti mukana kehittämis- ja aluemarkkinointiyhteistyössä ja on European Chemical Site Promotion Platformin (ECSPP) jäsen. (www.ecspp.org). Suurteollisuusalueen vieressä sijaitseva ja pääradan varteen sijoittuva Kokkolan syväsatama on tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurin ja Suomen suurin raaka-aineita käsittelevä satama. Suurteollisuusalue sijaitsee keskellä hyvin vahvaa luonnonvara-alan ja alkutuotantoaluetta., ja Keski-Pohjanmaalla onkin poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet toteuttaa älykästä luonnonvarataloutta kannattavassa mittakaavassa.Ekosysteemin muut toimijat ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius taustayliopistoineen (Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot), Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Centria-ammattikorkeakoulu, LUOVA-verkosto, sekä alueella toimivat elinkeinoyhtiöt. Toimijat taustaorganisaatioineen muodostavat alueelle KEMIAN JA BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄN, jonka volyymi Kokkolassa on n. 150 henkilöä, joista reilu kolmannes tohtoreita. Osaava, relevantti tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokon (Finnish)
0 references
The aim of the project is to create business models and build a consortium that can process new export products from biomass; catalysts and chemicalsThe business point of the project is the interface between the inorganic chemical industry and the bioeconomyThe project is based on the following facts: In Central Ostrobothnia, forests grow more than they are harvested and thinning can also be increased. In the areas of Kalajoki Valley, Lestijoki Valley, Perhon Valley, Kokkola and Pietarsaari there are sawmills, construction and carpentry industries that produce almost 500.000 m³/yr of chips and chewing. Kokkola is the largest inorganic chemistry concentration in the Nordic countries, Kokkola Industrial Park KIP (www.KIP.fi). Companies in the Kokkola Industrial Park (KIP) region, a total of 70, have invested EUR 413 million in 5 years. The large-scale industrial area employs 2 200 people. The job increase since 2010 has been 10 %, i.e. 200 new jobs. In 2014, the turnover of enterprises in the region was nearly EUR 1.2 billion. The annual value of exports rose to EUR 1.1 billion, which was 5.3 per cent of the Finnish chemical and metal industry’s exports. The data are shown in a study commissioned by Kokkolanseudun Kehitys Oy, commissioned by KOSEK, which examined the effectiveness of the large industrial area.The large industrial area of Kokkola is already a functioning industrial symbiosis, which provides a good interface to integrate bioprocessing business into the chemical cluster. Our long-term goal is: •Increase synergies between the regional wood and local industries by integrating biorefining into a chemical cluster, thereby increasing sustainable chemical production and reducing dependence on non-renewable fuels •Developing and producing new bio-based chemicals and chemical products •Improving material efficiency by using CO2 as a raw material for carbon activationBioeconomy business tips and ecosystems funding is intended to build value chains and assemble companies to build clusters. The most advanced study on the subject was carried out in 2014-2015 by the Kokkola University Centre Chydenius’s applied chemistry research group (Universities of Oulu and Jyväskylä) and VTT, funded by the Ministry of Agriculture and Forestry. According to the study, heavy fuel oil used in the large industrial area of Kokkola can be replaced by energy produced through gasification and thus reduces dependence on fossil fuel. For example, wood can be used as a raw material, the annual growth rate of which in Central Ostrobothnia exceeds 300 000 kg of wood. In addition, the waste heat of the factory site is suitable for drying biomass if necessary. Inorganic chemicals (including cobalt and zinc compounds) and by-products produced on the site can be used as a sorbent for gas purification and catalyst regeneration and for the manufacture of new products (Figure 1). Among the new products are FT-synthesis finished products such as olefins and FT-diesel and cobalt and iron precursors suitable for their manufacture. The residual carbon from fumigation can also be transformed into new products, the easiest way to activate activated charcoal suitable for water and gas purification. Activated charcoal has a large and well-known market in Finland and is not produced in Finland. The carbon residue can also be modified for higher added value applications such as anode carbon for lithium-ion batteries and catalytic support. Integration of the biorefinery into the chemical cluster (source: Prechem — project exploratory report).The main actors of the ecosystemEcosystem developer is the Kokkola Greater Industrial Zone Association (KIP ry), founded in 2006. It is a member of 18 industrial companies. The aim of the association is to promote cooperation between companies operating in the region and to create synergies and thus efficiency. It also contributes to the start-up of enterprises located in the region. Kip ry is actively involved in development and regional marketing cooperation and is a member of the European Chemical Site Promotion Platform (ECSPP). (www.ecspp.org). The Kokkola Deep Harbour, located next to the Greater Industrial Area and located along the main track, is the third largest port in Finland in terms of tonnage and the largest port dealing with raw materials in Finland. The large-scale industrial area is located in the middle of a very strong natural resource sector and primary production area. Central Ostrobothnia has an exceptionally good opportunity to implement smart natural resources on a profitable scale. The other actors in the ecosystem are the Kokkola University Centre Chydenius with its background universities (Universities of Jyväskylä, Oulu and Vaasa), the Geology Research Centre, the Natural Resources Institute, the Centria University of Applied Sciences, the LUOVA network, and the business companies operating in the area. (English)
22 November 2021
0 references