No label defined (Q3750518)

From EU Knowledge Graph
Revision as of 15:06, 22 November 2021 by DG Regio (talk | contribs) (‎Created a new Item: importing one item from France)
(diff) ← Older revision | Latest revision (diff) | Newer revision → (diff)
Jump to navigation Jump to search
Project in Finland 1918
Language Label Description Also known as
English
No label defined
Project in Finland 1918

    Statements

    0 references
    220,500 Euro
    0 references
    229,000.0 Euro
    0 references
    96.29 percent
    0 references
    1 January 2016
    0 references
    31 July 2017
    0 references
    Tampereen Yliopisto
    0 references
    33014
    0 references
    Reframing City Districts (ReCiDi) hanke pyrki avaamaan asukasnäkökulmia asuinalueiden suunnittelun lähtökohdiksi. Pyrkimyksissä tiivistää kaupunkirakennetta, yksi keino varmistaa kohteiden haluttavuus on soveltaa nykyistä paremmin asumiskokemuksiin ja –toiveisiin liittyviä näkökulmiaKotien parhaana asiana nähtiin jokin erityisyys, joka ylittää funktionaalisuuden perusvaateet. Esimerkiksi näkymät, asuntokohtaiset ulkotilat sekä ”ylimääräiset” tai joustavat tilat. Tuloksissa korostui asuntojen kytkeytyminen ja jatkumot ulkotilaan: näkymät, parvekkeet, terassit ja patiot. Asuntojen myönteisissä piirteissä korostuivat tyypillisesti tunnelma, viihtyisyys ja vapaa-ajanvietto. Epäviihtyisyyttä ja huonoja kokemuksia asunnoissa aiheuttivat arkisia toimia ja siisteyden ylläpitoa hankaloittavat ratkaisut, kuten pieni eteinen tai vähäiset säilytystilat. Myös jokin tekninen toimimattomuus tuotiin usein esiin. Pihoissa merkityksellistä olivat sekä sosiaaliset että yksityiset alueet, ja luontoon liittyvät puuhalliset aistikokemukset. Tesomalla merkityksellisinä korostuivat lisäksi 70-luvun talojen avarat pohjat ja niiden mahdollistama asumisväljyys, kun taas Turussa nousivat esiin puutaloasumiseen liittyvät elementit, kuten vanhan arkkitehtuurin ja historiallisen miljöön arvot, mutta myös kaupunkikulttuuri ja -luonto arvostuksen kohteina. Asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu yritysten näkökulmasta parhaiten kaavavaiheessa, kaupungin koordinoidessa prosessia.Empiiriset kohdealueet olivat tamperelainen 1960−1970-luvun metsälähiö Tesoma, jota kehitetään voimakkaasti sekä Turun Linnanfältti, joka on keskustan kupeeseen, vanhaan teolliseen ympäristöön kehittyvä uusi asuinalue. Asumiskokemuksia ja asuinympäristöä analysoitiin hyödyntäen tarjouman käsitettä. Fokusryhmähaastatteluihin yhdistettiin valokuvametodi, jonka avulla varmistettiin asukaslähtöinen näkökulma. Yrityshaastattelut painottuivat asuntojen kehittämis-, rakentamis- ja vuokraustoimintaa harjoittaviin yrityksiin. (Finnish)
    0 references

    Identifiers

    0 references