No label defined (Q3749956)

From EU Knowledge Graph
Revision as of 14:59, 22 November 2021 by DG Regio (talk | contribs) (‎Changed label, description and/or aliases in en: Setting new description)
Jump to navigation Jump to search
Project Q3749956 in France
Language Label Description Also known as
English
No label defined
Project Q3749956 in France

    Statements

    0 references
    98,174 Euro
    0 references
    140,250.0 Euro
    0 references
    70.0 percent
    0 references
    1 August 2016
    0 references
    31 December 2017
    0 references
    Kokkolanseudun Kehitys Oy
    0 references
    67100
    0 references
    Hankkeen tavoitteena on luoda liiketoimintamalleja ja rakentaa konsortio, joka voi jalostaa biomassasta uusia vientituotteita; katalyyttejä ja kemikaalejaLiiketoimintakärkenä hankkeessa on epäorgaanisen kemianteollisuuden ja biotalouden rajapintaHankkeen taustalla on seuraavat faktat: Keski-Pohjanmaalla metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja myös harvennushakkuita voidaan lisätä. Kalajokilaakson, Lestijokilaakson, Perhonjokilaakson sekä Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla on saha- ja rakennus- sekä puusepänteollisuutta, joka tuottaa lähes 500.000 m3/v haketta ja purua. Kokkolassa sijaitsee Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park KIP (www.KIP.fi). Kokkola Industrial Parkin (KIP) alueen yritykset, yhteensä 70, ovat investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa. Suurteollisuusalue työllistää 2 200 ihmistä, työpaikkalisäys vuodesta 2010 on ollut 10 prosenttia eli 200 uutta työpaikkaa. Alueen yritysten liikevaihto oli vuonna 2014 lähes 1,2 miljardia euroa. Viennin vuotuinen arvo nousi 1,1 miljardiin euroon, mikä oli 5,3 prosenttia Suomen kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Tiedot käyvät ilmi Kokkolanseudun Kehitys Oy:n KOSEKin tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suurteollisuusalueen vaikuttavuutta.Kokkolan suurteollisuusalue on jo nykyisellään toimiva teollinen symbioosi, joka tarjoaa hyvän rajapinnan integroida biojalostuksen liiketoimintaa osaksi kemian klusteria. Pitkän aikavälin tavoitteemme on:•Lisätä alueellisen puualan ja paikallisen teollisuuden synergioita yhdistämällä biojalostus osaksi kemian klusteria ja sitä kautta lisätä kestävää kemikaalituotantoa ja vähentää riippuvuutta uusiutumattomista polttoaineista•Uusien biopohjaisten kemikaalien ja kemiantuotteiden kehittäminen ja valmistaminen•Materiaalitehokkuuden parantaminen käyttämällä hiilidioksidia raaka-aineena hiilen aktivoinnissaBiotalouden liiketoimintakärjet ja ekosysteemit –rahoituksen tuella on tarkoitus rakentaa arvoketjut ja koota yritykset klusterin rakenmiseksi. Aiheesta pisimmälle tehty selvitys on vuosina 2014-2015 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen soveltavan kemian tutkimusryhmän (Oulun ja Jyväskylän yliopistot) ja VTT:n tekemä Prechem-selvitys, jonka rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen mukaan Kokkolan suurteollisuusalueella käytettävää raskasta polttoöljyä voidaan korvata kaasutuksen kautta tuotettavalla energialla, ja siten vähentää riippuvuutta fossiilisesta polttoaineesta. Raaka-aineena voidaan käyttää esimerkiksi puuta, jonka vuotuinen kasvu Keski-Pohjanmaalla ylittää puunkäytön 300 000 m3:llä. Lisäksi tehdasalueen jätelämpö soveltuu tarvittaessa biomassan kuivaukseen. Tehdasalueella tuotettavia epäorgaanisia kemikaaleja (mm. koboltti- ja sinkkiyhdisteet,) ja sivutuotteita voidaan käyttää sorbenttina kaasun puhdistuksessa ja katalyyttien regeneroinnissa sekä uusien tuotteiden valmistukseen (kuva 1). Uusista tuotteista mainittakoon mm FT-synteesin lopputuotteet kuten olefiinit ja FT-diesel sekä niiden valmistukseen soveltuvat koboltti- ja rautaprekursorit. Kaasutuksen jäännöshiili voidaan myös muokata uusiksi tuotteiksi, helpoimmin aktivoimalla siitä veden- ja kaasunpuhdistukseen soveltuvaa aktiivihiiltä. Aktiivihiilellä on Suomessa laajat ja tunnetut markkinat, ja sitä ei valmisteta Suomessa. Hiilijäännöstä voidaan muokata myös korkeamman lisäarvon käyttökohteisiin, kuten anodihiileksi litiumioniakkuihin ja katalyyttitukiaineeksi. Biojalostamon integrointi osaksi kemian klusteria (lähde: Prechem – hankkeen esiselvitysraportti).Ekosysteemin keskeiset toimijatEkosysteemin kehittäjätaho on vuonna 2006 perustettu Kokkolan Suurteollisuusalue yhdistys ry (KIP ry). Sen jäsenenä on 18 teollista yritystä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää alueella toimivien yritysten välistä yhteistyötä sekä luoda synergiaa ja sitä kautta tehokkuutta. Toiminta edesauttaa myös alueelle sijoittuvien yritysten toiminnan käynnistämistä. KIP ry on aktiivisesti mukana kehittämis- ja aluemarkkinointiyhteistyössä ja on European Chemical Site Promotion Platformin (ECSPP) jäsen. (www.ecspp.org). ‏ Suurteollisuusalueen vieressä sijaitseva ja pääradan varteen sijoittuva Kokkolan syväsatama on tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurin ja Suomen suurin raaka-aineita käsittelevä satama. Suurteollisuusalue sijaitsee keskellä hyvin vahvaa luonnonvara-alan ja alkutuotantoaluetta., ja Keski-Pohjanmaalla onkin poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet toteuttaa älykästä luonnonvarataloutta kannattavassa mittakaavassa.Ekosysteemin muut toimijat ovat Kokkolan yliopistokeskus Chydenius taustayliopistoineen (Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot), Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Centria-ammattikorkeakoulu, LUOVA-verkosto, sekä alueella toimivat elinkeinoyhtiöt. Toimijat taustaorganisaatioineen muodostavat alueelle KEMIAN JA BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄN, jonka volyymi Kokkolassa on n. 150 henkilöä, joista reilu kolmannes tohtoreita. Osaava, relevantti tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokon (Finnish)
    0 references

    Identifiers

    0 references